Facebookista löytyi mainio ryhmä: Suomen Lukiolaisten Liiton kuntavaalitavoitteita kannattavien ryhmä. Liittymällä ryhmään voi ilmaista kannattavansa teesejä ja sitoutua edistämään niissä vaadittuja asioita, mikäli tulee valituksi kunnanvaltuustoon.
Liityin ryhmään heti, koska lukiolaisten asiat ovat minulle edelleen tärkeitä. Mahdollisesti tulevana lukion opettajana haluan, että opiskelijoiden asiat eivät nykyisestä ainakaan huonone - mieluummin soisin niiden paranevan huomattavasti. Sain vaikuttaa Mäntsälän lukion opiskelijakunnan hallituksessa koko lukioaikani (2004-2007), ja ollessani puheenjohtajana lukuvuonna 2005-2006 koin tehneeni valtavasti työtä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin eteen. Kiitoksia on ainakin tullut, mikä on lämmittänyt kovasti sydäntäni.
Lukiolaisten Liitto (SLL) esittää tavoitteissaan, että:
1. Lukioissa on oltava riittävästi päteviä opinto-ohjaajia
2. Psyykkisen ja fyysisen opiskeluterveydenhuollon resurssit on saatava kuntoon
3. Kaikille lukiolaisille on tarjottava kelvollinen opiskeluympäristö
4. Kouluruoka ei saa olla kuntien säästökohde.
Teeseistä kerrotaan lisää seuraavassa. Teksti (kursivoituna) on kopioitu Facebook-ryhmän esittelytekstistä. Omat kommenttini ovat kursivoimattomina.
1. Lukioissa on oltava riittävästi päteviä opinto-ohjaajia
Tarvelähtöinen, henkilökohtainen opintojen ohjaus tulisi olla kaikkien lukiolaisten saatavilla. Henkilökohtaisen ohjauksen puutteet näkyvät väärinä alavalintoina, keskeyttämisinä ja välivuosina. Valtaosa lukiolaisista ei tiedä jatkosuunnitelmistaan vielä lukioon tullessaan ja osa nuorista tuleekin lukioon miettimään jatkosuunnitelmiaan. Jatkosuunnitelmia tukevan ohjauksen resurssit kuitenkin vaihtelevat huomattavasti lukioittain lukiokoosta riippumatta. Ohjausresurssien kirjavuus puolestaan heijastuu suoraan tarjolla olevan ohjauksen määrään. Yhdellä kolmasosalla lukiolaisista ohjauksen tarpeita ei tällä hetkellä kartoiteta lainkaan, vaikka tarvetta olisi.
Kuntien tulisi ottaa opinto-ohjauksen tila tarkasteluun ja perustaa riittävästi opinto-ohjaajan virkoja tilanteen parantamiseksi. Pätevien opinto-ohjaajien virkojen määrää on lukioissa lisättävä siten, että jatkossa jokaisella täyspäiväisellä opinto-ohjaajalla olisi korkeintaan 200 ohjattavaa, tällöin henkilökohtainen ohjaus on mahdollista. Ohjaajalla olisi tällöin resurssit arvioida jokaisen opiskelijan henkilökohtaisia ohjaustarpeita, sekä opiskelijan opintojen etenemistä ja mahdollista keskeyttämisriskiä. Ohjauksen tulisi tukea opiskelijan tulevaisuuden hahmottamista ja välietappien löytämistä. Ohjauksen tulisi kehittää myös opiskelijan omia päätöksentekotaitoja ohjausprosessin aikana.
Ei riitä, että lukiolaiselle isketään kouraan korkeakoulukirjanen tai yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen esitteitä. Opiskelijoiden on päästävä keskustelemaan vaihtoehdoista opinto-ohjaajien kanssa niin moneen kertaan, että tulevaisuudensuunnitelmat alkavat hahmottua. Yksi opinto-ohjaaja tuskin ehtii keskittyä kaikkien elämän suunnittamiseen, minkä vuoksi olisi suotavaa, että lukiossa olisi yhden päätoimisen opinto-ohjaajan lisäksi esimerkiksi yksi sivutoiminen opo.
2. Psyykkisen ja fyysisen opiskeluterveydenhuollon resurssit on saatava kuntoon
Tällä hetkellä lukioissa ei ole kattavasti kaikkia koskevaa terveystarkastusjärjestelmää. Nykyisellään opiskelija ei välttämättä käy lukionsa aikana kertaakaan terveystarkastuksessa. Opiskeluterveydenhuolto on laiminlyöty monessa kunnassa, vaikka sen avulla ongelmiin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Ongelmien ennaltaehkäisy maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin ja varhainen puuttuminen estää usein ongelmien myöhemmän kasautumisen.
Tällä hetkellä lukiolaisten enemmistö voi hyvin, mutta ongelmat kasautuvat pahoinvoivalle vähemmistölle. SLL:n tammikuussa 2008 julkaiseman Lukiolaisten hyvinvointitutkimuksen mukaan kolmasosa lukiolaisista kokee päivittäin ainakin yhtä fyysistä oiretta (esimerkiksi päänsärky, niska- ja hartiakivut). 14% lukiolaistytöistä ja 7% lukiolaispojista puolestaan kokee vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta. Psyykkiset oireet johtavat erittäin usein myös fyysisiin oireisiin, joten kuntien tulisi ottaa tukipalveluiden, kuten koulupsykologien ja kuraattoreiden resurssit erityisiksi kehittämisen kohteiksi.
Mikä mättää? Tarvitaan entistä enemmän ammattiapua. Haluan lisää kouluterveydenhoitajia ja kuraattoreita. Jokaisella yläastelaisella ja lukiolaisella pitäisi mielestäni olla mahdollisuus päästä keskustelemaan terveydenhoitajan ja/tai kuraattorin kanssa vähintään kerran vuodessa. Jo viidentoista minuutin, mieluummin puolen tunnin keskustelutuokio ammattimaisen kuuntelijan kanssa auttaisi elämänsä aallokoissa porskuttavaa nuorta huomattavasti. Kaikki haluavat tuntea itsensä tärkeiksi. Joskus helpottaa, kun joku vain kysyy, mitä kuuluu.
3. Kaikille lukiolaisille on tarjottava kelvollinen opiskeluympäristö
Lukiorakennusten kuntotilanne on paikkakunnasta riippuen varsin kirjavaa. Osalla lukiolaisista opiskeluympäristö on melko hyvällä tolalla uusien ja uudistettujen lukiorakennusten myötä, mutta osassa kunnista lukioiden tilat ovat varsin epäasiallisessa kunnossa.
Lukiolaisten hyvinvointitutkimus toi esiin pahoja puutteita koulujen fyysisessä ympäristössä: noin 50% koki puutteita lämpötilassa ja noin 50% ilmanlaadussa. Myös esimerkiksi työergonomiassa ja esteettömyydessä on suuria eroja eri lukioiden välillä. Opiskelijat onkin otettava mukaan kouluyhteisön kehittämiseen, sillä heillä on käyttäjän näkökulmaa siihen, mitä on parannettava ja miten.
Mäntsälään tuli uusi lukio, mutta mitä tapahtuikaan? Huomattiin, ettei upouusi rakennus ollutkaan tarujen El Dorado tai Shangri-la. Entisen lukion yhteisöllisyys on hävinnyt, kun sekä opiskelijat että opettajat ovat jakautuneet kolmeen kerrokseen.
Vaikka me opiskelijakunnan hallituksen jäsenet saimme olla mukana vaikuttamassa lukion suunnitteluun (oikeastaan kommentoimassa valmiita päätöksiä), osa huomautuksistamme tyrmättiin täysin. Pohjapiirroksen nähtyäni tiedustelin arkkitehdeilta, miksi portaikot ovat enimmäkseen hyvin kapeat. Minua huoletti, mahtuuko niissä kulkemaan ja erityisesti kuinka käy hätätilanteissa. Arkkitehdit ilmoittivat, ettei portaikkoja ruveta piirtämään uudestaan ja että ne ovat aivan tarpeeksi leveät normaalikäyttöön. Eihän hätätapauksia satu. Niinpä niin!
4. Kouluruoka ei saa olla kuntien säästökohde
Ravitseva ja riittävä lounas on koulupäivän tärkeimpiä tukipalveluita. Monipuolinen ja maukas lounas kuuluu jokaisen opiskelijan perusoikeuksiin. Erityisruokavaliota noudattavien opiskelijoiden erikoistarpeet olisi otettava huomioon kouluruoan järjestämisessä.
Kouluruoka on oppimisen polttoaineena äärimmäisen tärkeä. Hyvä ravitseva kouluruoka saa samalla opiskelijoiden turhaa napostelua kuriin ja vaikuttaa sitä kautta kansanterveyteen.
Ruuan hinnan noustessa kouluruokaan osoitettujen resurssien on noustava vähintään samassa suhteessa.
Maksuton ja laadukas kouluruoka on rikkaus, josta täytyy pitää kiinni.
Erityisruokavaliota noudattavana olen kouluaikanani joutunut "nauttimaan" hyvinkin ihmeellisiä annoksia. Lukiossa kasvisvaihtoehdot olivat jo ihan oikeaa ruokaa, mutta peruskoulussa erityisruoat olivat toisinaan käsittämättömiä yhdistelmiä, joiden terveellisyys ja monipuolisuus oli lähes nollatasoa.
Salaatteja tarvitaan lisää. Minusta ei riitä, että vaikkapa maksalaatikon lisukkeeksi tarjotaan pelkkää porkkanaraastetta (mikä tarkoittaa meille porkkana-allergisille näppien nuolemista). Oppilaat ja opiskelijat syövät sitä enemmän kasviksia, mitä enemmän niitä tarjotaan. Ja koska kasvikset ovat (useimmiten) edullisempaa kuin liha, voisi hyvin kuvitella, että niiden määrää lisättäisiin ja lihan vähennettäisiin. Vai kuinka?
Sivut
▼
torstai 16. lokakuuta 2008
sunnuntai 12. lokakuuta 2008
Monipuolista oppimateriaalia
Pieni luonnonsuojelija lienee herännyt minussa, koska minua on alkanut suunnattomasti ärsyttää se, että jotkut yliopiston opettajista jakavat yksipuolisia ojenteita. Tekstit ja grafiikat voisi vallan mainiosti tulostaa paperin molemmin puolin. Paperia säästyisi ja opiskelijoiden kansiot olisivat kevyemmät vähemmän paperimäärän ansiosta.
Kielten laitos joutuu (kuten ilmeisesti monet muutkin yliopiston laitoksista joutuvat) köyhäilemään. Määrärahat ovat vähissä, ja jo nyt on jouduttu vähentämään kontaktiopetuksena järjestettävien kurssien määrää. Kirjatentit lisääntyvät ja opettajien opetus vähenee.
Säästää yritetään kaikin tavoin, muun muassa vähentämällä opiskelijoille jaettavien ojenteiden määrää. Joitakin kursseja varten pitää erikseen ostaa valmis monistenippu (mikä ei kyllä ole kovin kallista), ja toisilla tunneilla täytyy kirjoittaa ranne vääränä, jotta ehtisi saada kaiken kiinnostavan muistiin.
Kummastuttaa, miten jotkut opettajat voivat edelleen kopioida yksipuoleisia papereita ja jaella niitä oppilailleen, kun toiset eivät kopioi enää arkkiakaan. Eivätkö kaikki sitten voisi tehdä ojenteistaan kaksipuolisia? Haluaisin monipuolisempia oppimateriaaleja.
Kielten laitos joutuu (kuten ilmeisesti monet muutkin yliopiston laitoksista joutuvat) köyhäilemään. Määrärahat ovat vähissä, ja jo nyt on jouduttu vähentämään kontaktiopetuksena järjestettävien kurssien määrää. Kirjatentit lisääntyvät ja opettajien opetus vähenee.
Säästää yritetään kaikin tavoin, muun muassa vähentämällä opiskelijoille jaettavien ojenteiden määrää. Joitakin kursseja varten pitää erikseen ostaa valmis monistenippu (mikä ei kyllä ole kovin kallista), ja toisilla tunneilla täytyy kirjoittaa ranne vääränä, jotta ehtisi saada kaiken kiinnostavan muistiin.
Kummastuttaa, miten jotkut opettajat voivat edelleen kopioida yksipuoleisia papereita ja jaella niitä oppilailleen, kun toiset eivät kopioi enää arkkiakaan. Eivätkö kaikki sitten voisi tehdä ojenteistaan kaksipuolisia? Haluaisin monipuolisempia oppimateriaaleja.
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
Ihanainen Lyhde
Tänä iltana on Jyväskylän-yhtyeeni Lyhteen keikka. Lyhde esiintyy opettajaopiskelijoiden Luovassa illassa ravintola Rentukassa. Olimme Luovassa illassa myös viime keväänä, ja voinen sanoa, ettei yhtä mahtavaa keikkakokemusta ole ihan heti tullut eteen. Yleisö suorastaan söi kädestä, ja encore-kappaleita saimme esittää aika monta. Tarkoitus oli soittaa kolme laulua, mutta soitimme neljännenkin - ja sen lisäksi vielä kolme.
Mielenkiintoista nähdä ja kuulla, millaisen vastaanoton uudet kappaleemme saavat tänään. Ainakin vanhat laulumme ovat innostaneet kuulijoita. Aiomme tietenkin soittaa tutut hittimme Kirjaston pojan sekä veret seisauttavan Perunalaulu II:n. Encoreksi on varattu yksi hienoimmista lainakappaleistamme.
Mutta uudet kappaleet - aah. Esitämme ensimmäistä kertaa muun muassa Kahlaajatytön, joka on yksi Aila Meriluoto -sävellyksistäni (joita tehtailin kesällä ja huomasin vasta jälkeenpäin, että kaikki olikin sävelletty jo entuudestaan). Kansanmusiikkihenkisyytemme ilmenee viidelle äänelle sovittamassani ilmeisesti karjalankielisessä kansanlaulussa Neido, jonka on tarkoitus kuulostaa mahdollisimman epäkansanlaulumaiselta. Kolmas uutuus on countryhenkiseksi sovitettu ironinen renkutus Ihanainen, joka on "suomennos" Neil Innesin loistavasta kappaleesta I'm the Urban Spaceman.
Ihanainen kertoo vaatimuksista, joita varsinkin naiset asettavat itselleen. Näiden täydellisyyden perikuvien pitäisi olla aina iloisia, väsymättömiä ja myöntyväisiä. Mistään ei saisi kieltäytyä, vaan kaikelle ja kaikille olisi riitettävä aikaa. Ihanaisessa saa laulaa asioita, joita protestanttishenkiset ihmiset eivät koskaan voi tosissaan sanoa ääneen:
Olen ihanainen, olen fiksu, kauniskin
ja sosiaalisin.
Kaikki pyrkii seuraani, koska mä olen
keskimääräistäkin ihanampi ihminen.
Jännittävää nähdä pian, kuinka Innes ja Ihanainen uppoavat yleisöön.
Mielenkiintoista nähdä ja kuulla, millaisen vastaanoton uudet kappaleemme saavat tänään. Ainakin vanhat laulumme ovat innostaneet kuulijoita. Aiomme tietenkin soittaa tutut hittimme Kirjaston pojan sekä veret seisauttavan Perunalaulu II:n. Encoreksi on varattu yksi hienoimmista lainakappaleistamme.
Mutta uudet kappaleet - aah. Esitämme ensimmäistä kertaa muun muassa Kahlaajatytön, joka on yksi Aila Meriluoto -sävellyksistäni (joita tehtailin kesällä ja huomasin vasta jälkeenpäin, että kaikki olikin sävelletty jo entuudestaan). Kansanmusiikkihenkisyytemme ilmenee viidelle äänelle sovittamassani ilmeisesti karjalankielisessä kansanlaulussa Neido, jonka on tarkoitus kuulostaa mahdollisimman epäkansanlaulumaiselta. Kolmas uutuus on countryhenkiseksi sovitettu ironinen renkutus Ihanainen, joka on "suomennos" Neil Innesin loistavasta kappaleesta I'm the Urban Spaceman.
Ihanainen kertoo vaatimuksista, joita varsinkin naiset asettavat itselleen. Näiden täydellisyyden perikuvien pitäisi olla aina iloisia, väsymättömiä ja myöntyväisiä. Mistään ei saisi kieltäytyä, vaan kaikelle ja kaikille olisi riitettävä aikaa. Ihanaisessa saa laulaa asioita, joita protestanttishenkiset ihmiset eivät koskaan voi tosissaan sanoa ääneen:
Olen ihanainen, olen fiksu, kauniskin
ja sosiaalisin.
Kaikki pyrkii seuraani, koska mä olen
keskimääräistäkin ihanampi ihminen.
Jännittävää nähdä pian, kuinka Innes ja Ihanainen uppoavat yleisöön.