Henkilö H seisoo linikkapysäkillä. Hän ei tiedä, odottaisiko linikkaa vai kyllästymistään odottamiseen. Jos sittenkin kävelisi. Siten saattaisi päästä nopeammin perille.
Henkilö H tuijottaa kävelytietä. Pysäkillä seisoo toinenkin ihminen, joka on niin ikään syventynyt meditatiiviseen eteenpäin tuijotukseen. Ohi ajaa joukkio pyöräilijöitä. Pyöräilijöitten aiheuttamassa ilmavirrassa näkökenttään pyörii viiden euron seteli. Viitonen heittää vielä muutaman voltin ja pysähtyy pysäkin eteen.
Henkilö H poimii setelin ja astuu takaisin pysäkin suojiin pidellen seteliä kädessään kuin mainosta. Hän näyttää lappusta pysäkillä seisovalle toiselle ihmiselle ja sanoo: - Viitonen.
- Joo, mä huomasin kanssa, sanoo pysäkillä seisova.
- Jos sinulla on antaa vaihdossa 2,50, voimme panna saaliin puoliksi.
- Ehehehei mulla oo.
- Eihän tämä sinun ollut?
- Ootas... Ei se. Kai.
- No, sitten minä tienasin linikkarahat, Henkilö H sanoo voitonriemuisena.
Mahtaako tuolla viitosella saada maksettua koulutuksensa...
VastaaPoista...ja niin, minä täällä vain. :) Olen taas lähdössä kokeilemaan onneani VR:n aamujunan kanssa. Pelottavaa.
VastaaPoista-Ellinen
Toivottavasti onnellisen tarinan lukeminen aamutuimaan aiheutti sellaisen hyvän tuurin energia-aallon, mikä sai junan saapumaan odotetusti ja sinut perille!
VastaaPoistaViitosella saa vaikka mitä.
Uskoni valtion rautateihin on palannut! Juna oli täsmälleen ajassa. :) Energia-aalto selvästi toimi.
VastaaPoista