Timmion Records
Unohda rakkaus,
veisaa hymni ystäville
Yona & Orkesteri liikkuvat pilvet leijuu jossakin
Itä-Euroopan yllä irrallaan aikakausista. Yhtyeen kolmas albumi Vaikka tekee kipeää, ei haittaa voisi
olla kotoisin melkein mistä ajasta ja paikasta tahansa. Erinomaisesti yhteen
pelaava orkesteri soittaa räpillä maustettua iskelmähenkistä
uuskansanmusiikkiaan juuri niin kuin haluaa eikä kumartele rokkipoliiseille.
Juuri tämä tinkimätön asenne tekee kiinnostavaksi yhtyeen ja sen nokkanaisen
Yonan eli Johanna Louhivuoren.
Levyn kantavana teemana on ihmissuhteen päättymisestä
selviäminen. Tekstien urbaania metsäläisyyttä hehkuviin luontokielikuviin on
helppo samaistua. Sanoituksissa on samanlaista huolettomuutta kuin Yonan
laulutyylissä. Aivan kuin teksti soljuisi laulajan suusta improvisoituna
kaikkine erikoisine murresanoineen ja päällekkäisilmauksineen ("jälleen taas").
Sovituksissa hyödynnetään koko orkesterin virtuositeettia.
Erityisen pirteältä kuulostaa helkkyvä harppu, joka säestää esimerkiksi Elämän luonteen puhelaulua.
Kamarimusiikkijousien välissä kuullaan vakavia tangoja. Kaiken
kansallisromantiikan keskellä yllättävin veto on balkanilaishenkinen Panssarivaunu, jota ei kuulemisen
jälkeen todellakaan saa "mielestä pois haihtumaan".
Levyn päättävä nimikappale assosioituu mertarantaiseen
jääkiekkohokemaan. Tämä sydämen sulattava virsimäinen hymni on kansilehden
mukaan omistettu ystäville, ja se lauletaankin yhdessä. Lopun solistinen falsettiujelluslaulu
johdattaa ihmissuhdesurusta uuden luottamuksen ja uskon alkuun.
Heli Hämäläinen
Arvostelu on ilmestynyt Vaasan ylioppilaslehdessä lokakuussa 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti