Pidän lehdistä. Minulla on onni asua kunnassa, jossa ilmestyy nykyään kolme paikallislehteä, Mäntsälä, Mäntsälän Uutiset ja Mäntsälän Viikkouutiset. Näistä ensimmäinen on tilattava (ilmestyy kaksi kertaa viikossa) ja kaksi jälkimmäistä ilmaisjakelulehtiä (ilmestyvät torstaisin). Torstaiaamu on viikon parhaita sen ansiosta, että silloin pääsen vertailemaan kaikkien kolmen aktiivijulkaisun näkemyksiä kotipaikkani vauhdikkaista tapahtumista.
Tänään erityisesti Mäntsälä-lehti tarjoili hyviä uutisia. Heti etusivulla ilmoitettiin, että Sepän Soitosta saadaan tästä kesästä eteenpäin nauttia vuosittain. Jutussa Sepän Soitto ry:n hallituksen jäsen, kulttuuri-idolini Susanna Salokannel tiivistää kansanmusiikin olemuksen:
"Tavallista tusinapoppia voi kuunnella vaikka radiosta, mutta saadakseen kansanmusiikista tehot irti on uskallettava tulla kuuntelemaan, millaista on tämän päivän kansanmusiikki. [- -] Suomalainen kansanmusiikki on mukaansatempaavaa, tunteisiin pureutuvaa ja elämää pursuavaa musiikkia, joka ei taatusti jätä kylmäksi." Juuri näin!
Kaikkein suurimmat musiikilliset elämykseni olen kokenut kansanmusiikkikonserteissa, joissa en pysy hetkeäkään paikoillani. Kansanmusiikki suorastaan vaatii osallistumaan - tanssimaan, laulamaan, soittamaan, taputtamaan, nauramaan. Parasta on, jos yleisöä ei istuteta tuoleihin, vaan yleisö pääsee osallistumaan julkisona (taas Kuneliusta, ks. tämän blogin ensimmäinen teksti) yhteisen kokemuksen luomiseen. Minusta kansanmusiikki on sitä, mitä kansa luo: atonaalinen hyräily tiskatessa on kansanmusiikkia, viheltely liikennevaloissa on kansanmusiikkia. Jyväskylän-yhtyeeni Lyhteen musiikkikin on kansan musiikkia, juuri näin, erikseen kirjoitettuna.
Toivon, että kaikki kylänmiehet ja -naiset tulevat nauttimaan Sepän väliSoiton (6.-8.6.2008) runsaasta annista. Tarkempaa ohjelmaa voi tutkia täältä, mutta mainittakoon jo tässä perinteinen kansanmusiikkimessu (Mäntsälän kirkossa 6.6.), Nuoret muusikot -tapahtuma tähtinään muun muassa The Ilmiö ja The Loafers (Seurojentalolla 7.6. klo 15), pääkonsertin Rautavaara-produktio (Seurojentalolla 7.6. klo 18) sekä sunnuntai Sepänmäellä (8.6. klo 11-15), jossa Laura Kohonen soittaa kanteletta. Ja tietysti aika moni muukin soittaa jotakin. Kehotan kaikkia kuulemaan kansanmusiikin kutsun ja kokemaan kuntamme kulttuuria.
Iloiselle mielelle minut sai myös kansanmuusikko Eila Hartikaisen mielipidekirjoitus, joka on julkaistu kaikissa tämän torstain paikallislehdissä. Hartikainen kehuu Mäntsälän Viihdelaulajien viime sunnuntaista äitienpäiväkonserttia: "Konsertti sulatti sydämet." Niin minunkin sydämeni. Olen erittäin tyytyväinen, että keksin viedä äitini kuuntelemaan tätä mielenkiintoista konserttia. Kuoro soi hyvin. Kuoronjohtaja Reijo Liinamaan mainiot sovitukset ja taidokas flyygelisäestys sekä "harmonikkavirtuoosi" (kuten paikallislehdet kirjoittivat) Marko Räsäsen kypsä ja esteettinen soitanta olivat nautinnollista kuultavaa. Räsänen, The Ilmiön isä, on lempimuusikoitani ja ehdottomasti Mäntsälän paras harmonikisti. Mutta takaisin Eila Hartikaiseen: ehkä eniten ilahduin siitä, että hän oli kirjoittanut Viihdelaulajia kehuvan jutun ja lähettänyt sen lehtiin. On aina ilo lukea hyviä uutisia ja innostua toisten innostuksesta.
Innostuksesta takaisin paikallislehtiaiheeseen. Lisäsin Näitä luen -listaani linkin mielenkiintoisen ja innostavan nettilehden sivulle. Kalliokosken Sana kertoo olevansa Halsuan ja lähikylien asialla jo kuudetta vuotta. Vaikka en ole koskaan Halsualla käynyt, olen kiinnostunut seuraamaan tämän pienen kunnan (1405 asukasta) kuulumisia tästä julkaisusta. Ansioituneiden toimittajien tekstejä on miellyttävää lukea, ja heidän kotiseuturakkautensa kelpaa malliksi itse kullekin. Parasta paikallisuutta siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti