Kummallista kansalaisvaikuttamista

Jyväskylän ylioppilaslehti eli Jylkkäri kertoo uusimmassa numerossaan (13/2008) Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostovaaleista. Päätoimittaja Marja Honkosen kirjoittamassa kainalojutussa tulee voimakkaasti esiin asenne, ettei asukasneuvostolla ole juurikaan väliä. Jo ingressi ("Uusien talojen ratkaisuista asukasneuvostossa ei pääse päättämään") antaa ymmärtää, että asukasneuvosto on turha instituutio.

Ilmeisesti uutisjutuksi tarkoitettu teksti on hyvin asenteellinen ja värittynyt. Voisi luulla ylioppilaslehden kannustavan lukijoitaan - itsenäisesti ajattelevia älykkäitä opiskelijoita - osallistumaan kansalaisvaikuttamiseen, mutta toisin on. Päätoimittaja Honkonen kirjoittaa näin:
Vuosittaisten vaalien kautta asukasneuvostoon valitaan vain neljä jäsentä. Loput viisi valitsee ylioppilaskunnan edustajisto. (- -) Äkkiseltään vaikuttaa siis siltä, ettei asukasneuvoston vaaleilla ole juuri merkitystä - tarjolla on neljä paikkaa, ja esimerkiksi vuokrien korotukset ovat usein pakon sanelemia vaikkapa sähkön hinnan noustessa.

Juttuun haastatellun (pian) entisen asukasneuvoston edaattorijäsenen Hannu Heikkilän (Gröniöni) sitaatit on valittu siten, että hän joutuu puolustelemaan asukasneuvoston tarpeellisuutta:
Mutta kyllä asukasneuvostolla on juuri niin paljon valtaa kuin se päättää ottaa. (- -) Ja onhan asukasneuvoston puheenjohtaja Ville Qvist [rakennus-]toimikunnassa mukana.

Asukasneuvostovaaleissa äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä kyläläisillä. Jostain syystä - kenties ylioppilaskunnan pää-äänenkannattajan nuivan suhtautumisen takia - tavallisesti vain 10 % kyläläisistä äänestää vuosittaisissa vaaleissa.

Ihmettelen, miksi ylioppilaskylän asukkaista vain kymmenes haluaa vaikuttaa siihen, ketkä päättävät yhteisen asuinpaikan asioista. Asukasneuvosto pystyy vaikuttamaan muun muassa vuokrien suuruuteen, käytetyn energian laatuun, pihojen istutuksiin, bänditilan kuntoon, leikkikenttien varustukseen, vapaa-aikatilojen käyttöön ja moniin muihin itsestäänselvyyksiltä tuntuviin, mutta tärkeisiin seikkoihin. Miksi kummassa joku ei haluaisi päättää asuntonsa ja pihansa asioista?

Asukasneuvostossakin on monenlaista väkeä. On niitä, jotka haluavat tehdä päätöksiä, ja niitä, jotka tahtovat tehdä jotakin konkreettista. Sain hyvät naurut viimeviikkoisessa vaali-infossa, jossa eräs entinen asukasneuvoston jäsen julisti ryhmänsä haluavan noudattaa demokratian, solidaarisuuden ja muiden hienojen termien mukaisia oppeja. Sen sijaan hän ei osannut kertoa, mitä ryhmän edustajat ovat saaneet aikaan neuvostossa. Toiseen ryhmään kuuluva nykyinen asukasneuvoston jäsen puolestaan sanoi suunnitelleensa ja istuttaneensa kukkapenkit DDR-talojen edustalle. Demokraattiheppu rupesi syyttelemään kukkalapiotyyppiä ja tämän ryhmää "puuhastelijoiksi". Kumpikohan on tehnyt Kortepohjasta viihtyisämmän, kukkaistutukset vai demokratia?

Kehotan kaikkia kortepohjalaisia käyttämään äänioikeuttaan asukasneuvostovaaleissa. Ennakkoäänestys on 11.11. ja varsinainen vaali 18.11. Rentukassa. Jos ehdokkaiden joukosta ei löydy sopivaa edustajaa, voi myös itse ryhtyä ehdokkaaksi viimeistään huomenna 4.11.
Kannattaa äänestää sitä, joka huolehtii parheiten kylän asioista eikä CV:nsä pituudesta. Ehdokkaissa on valinnanvaraa, ja on syytä miettiä, haluaako edustajakseen kovan puhujan vai kovan tekijän.

Loppukaneetti: Kuten tarkkaavainen ja nokkela lukija saattoi ehkä arvatakin, olen ehdokkaana näiden "puuhastelijoiden" joukossa KyKy- eli Kyse on kylästäsi -listalla. Ehdolla on ehtoisa emäntä, äänestä häntä!