Uskomatonta, kuinka paljon tavaraa omaan kotiin tarvitaan! Olen taas tänään haalinut tarve-esineitä tulevaan opiskelijakämppääni. Ei riitä, että minulla on nyt sopivat haarukat (joita jopa lehtihaastattelussa peräänkuulutin) ja tietenkin myös muut ruokailuvälineet, vaan jostain on kaivettava myös kunnollinen juustohöylä, varrellinen purkinavaaja, kaunismuotoinen leivontakulho, kaulin ja leivinliina - vain muutamia mainitakseni. Kaikkea ei tietenkään kannata ostaa uutena, joten olemme viime päivinä Mirkun kanssa kolunneet kirpputoreja kyllästymiseen asti.
Rippi- ja ylioppilaslahjoiksi olen jo aiemmin saanut mukavan kokoelman astioita, kattiloita ja muita keittiötarvikkeita. Ilahduttavaa on myös se, että kesän aikana monet sukulaiset ja vanhemmat ystäväni ovat innostuneet siivoamaan kaappejaan ja löytäneet niistä paljon itselleen tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. He ovat auliisti lahjoittaneet minulle tekstiilejä, astioita ja jopa huonekaluja. Olen äärettömän iloinen siitä, että voin tällä tavalla hyödyntää ja uusiokäyttää vanhoja tarvekaluja.
Ainoa surku on se, etten millään pysty ottamaan kaikkia saamiani tavaroita mukaan Jyväskylään. Esimerkiksi pieniä pöytäliinoja minulla on nyt niin paljon, että voisin peitellä niillä kokonaisen kartanon pöydät. Toisaalta kyllä aika tavaran nauttii, ja kaikelle keksitään vielä käyttötarkoitus. Koskaan ei tiedä, mitä voi tarvita. Kenties jostain ilmestyy joskus Vladimir Korf tai Fitzwilliam Darcy, joka tarvitsee kartanoonsa naisen, jolla on riittävästi pöytäliinoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti