Alan olla lopen kyllästynyt kaikenlaiseen kohkaamiseen. Viittaamatta mihinkään erityiseen poliittiseen kohuun ihmettelen, kuinka mistä tahansa asiasta on mahdollista saada aikaan kohu siten, että se mainitaan kahdesti. Joillekin julkaisuille riittää tosin jo yksi maininta: KOHU!!! on kiva ja lyhyt sana, ja se mahtuu lööppiin kuin lööppiin. Ja koska toimitussihteerit ovat huomanneet KOHUN!!! (huutomerkkien määrä vapaavalintainen) olevan lyhyempi sana kuin SKANDAALI!!!, sen käyttö on lisääntynyt valtavasti. Itse asiassa yhteen SKANDAALIIN!!! mahtuu hieman yli kaksi KOHUA!!!. Kohkaaminen lienee siis syntynyt taittoteknisistä ratkaisuista.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaa on viime päivinä puhuttanut, ärsyttänyt, huvittanut ja kukkahatuttanut erään ylioppilaskunta- ja kulttuurihenkilön Teron blogikirjoitus, jossa hän nasevasti kertoo taloustieteilijöitä ja kokoomusopiskelijoita koskevista mielikuvistaan. Itse teksti on julkaistu 24. syyskuuta, mutta kommentoijat ovat huomanneet kirjoituksen vasta lokakuun alussa. Satiiri on viidessä päivässä kirvoittanut peräti 72 kommenttia. Ja voi sitä naurun ja tuohtumuksen määrää! Kirjoittajan saama palaute vetää melkein vertoja pääkaupunkilaisen paikallislehden Helsingin Sanomain internet-keskustelupalstalle. O sancta simplicitas!
Kenties pahimpia loukkauksia jyväskyläläisiä (ja ehkä muitakin) taloustieteilijöitä ja kokoomuslaisia kohtaan olivat henkilö Teron mielipiteet tämän joukkion
a) hiusmallista ("hyppyritukka")
b) musiikkimausta ("kyllähän se Antti Tuiskukin on hyvä")
c) tyylitajusta (ts. sen puutteesta) ja
d) mielikuvituksesta (ts. sen puutteesta).
Todistaakseen, että tälläkin ryhmittymällä on huumorintajua, satiirin kohteena olleet perustivat omanarvontuntonsa turvaksi Facebook-ryhmän. Kuinka suloista! Geelin käyttö on täten jälleen pyhitetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti