maanantai 31. tammikuuta 2011

Tavan adessiivilla tositarkoituksella

Minulla on pieni ongelma. Ongelma selittyy tavan adessiivilla.

Monilla on tapana ilmaista tekotapaa adessiivilla (-lla/-llä), kun taas kaltaisellani kielinatsilla siis kielipoliisilla tarkoitan kielijärjestyksenvalvojalla on tarve korvata adessiivi-ilmaus instruktiivilla. Kielitajullani ei riitä käsityskyky siihen, että jollakulla olisi tahallaan halua kirjoittaa jokin asia adessiivilla silloin, kun vähemmällä vaivalla pääsisi korvaamalla adessiivin instruktiivilla. Toisaalta tässä asiassa halulla ei liene mitään tekemistä, vaan adessiivilla mässäily selittynee kielenkäyttötaidoilla (tai niiden puuttumisella) tai ihan vain huolimattomuudella.

Ongelmallani on etenkin viime ajoilla ollut sellainen piirre, että hahmotan kaikki adessiivilla ilmaistut asiat instruktiivisiksi. Jos vaikkapa jollakin uutisella on otsikko "Mies yritettiin tappaa kadulla", näen heti sieluni silmillä, kuinka miestä mätkitään kadunpätkällä. Tai kun "Pitkiä naisia sorretaan vaateostoksilla", hujopitar litistyy vaatekassien, kenkien ja sukkahousujen alle.

Kun etsin tositarkoituksella apua, sitä oli tarjolla Kotuksella. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on suurella asiantuntemuksellaan kirjoittanut tavan adessiivista hyvän artikkelin. Voin suurella ilolla ja täydellä sydämellä suositella sen lukemista. Artikkeli on täällä. Sen lopussa todetaan lautakunnan päättäneen (2003), että "tapaa voidaan kirjakielessä ilmaista myös adessiivilla – muiden tavan ilmaisukeinojen ohessa ja tyyliseikat huomioon ottaen".

Kaikella kunnioituksella Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta kohtaan yritän suhtautua adessiiveja – myös mielestäni ylimääräisiä – kohtaan hieman rauhallisella tavalla. En yritä tuhria niitä kaikkia punakynällä, vaan koetan toimia siten, että kaikilla kielikukkasilla olisi mahdollisuus kukkia – muiden ilmaisukeinojen ohella ja tyyliseikoilla huomioituna. Välistä on hyvä muistella, ettei kaikilla -lla/-llä-päätteillä loppuvilla sanoilla ole tekemistä adessiivin kanssa.


Päivitys 3.5.2015: Päivitin Kotuksen artikkelin linkin.

2 kommenttia:

  1. Tätä blogitekstiä on siteerattu Vesa Heikkisen ja Harri Mantilan teoksessa Kielemme kohtalo (s. 39).
    Terv. Fennistikollega

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, kiitos, Fennistikollega! Voi että on ylpeä olo siitä, että oma nimi näkyy kirjan lähdeluettelossa. Tittidittidii :0)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...